Olet täällä

Hailuodon laulujoutsenet

Hailuoto tiedetään laulujoutsenen pesimäpaikaksi 1800-luvulla. Vielä tunnetumpaa oli muuttoajan levähtelijöiden paljous. Samuli Paulaharju
(1912) kertoo kirjassaan ”Kuvauksia Hailuodosta” ankarasta keväisestä joutsenenmetsästyksestä hyljepyssyä ja korkealaitaista hevosrekeä apuna käyttäen. 1900-luvun puolella pesivät joutsenet katosivat ja palasivat vasta vuonna 1990. Suomen oman laulujoutsenkannan ollessa vielä hyvin pieni vuonna 1953, vain kolme vuotta Yrjö Kokon käänteentekevän ”Laulujoutsenen” julkaisemisen jälkeen, Veijo Törnroos laski Hailuodossa syksyllä jo 273 joutsenta yhdessä suuressa parvessa.

Laulujoutsenen Hailuodon pesimäkanta kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2004 noin 15 pariin. Sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Muuttoajan lepäilijöiden määrä kasvoi 1950-luvulta 1970-1980 -luvuille, jolloin Arvo Ohtonen teki laulujoutsenen syysmuutosta Hailuodossa ja muualla Oulun seudulla pro gradu – ja lisensiaattityön. Ohtosen aineistossa Hailuodon suurimmat määrät olivat noin 2000 syksyistä lepäilijää kerralla. Kasvu jatkui 1990-luvulle, jolloin noin 4000 yksilöä laskettiin enimmillään.

Sen jälkeen määrät ovat olleet pienempiä, vaikka kanta on edelleen kasvanut Suomessa. Nykyisin joutsenet muuttavat vähemmän keskittyneesti Perämeren kautta, ja suuria parvia tavataan pitkin Sisä-Suomea. Tämä on tapahtunut samalla, kun joutsenet ovat alkaneet yhä enemmän ruokailla pelloilla merenrantamatalikoiden sijasta.

Laulujoutsenet muuttavat myös keväisin Hailuodon kautta, mutta eivät niin runsaslukuisina kuin syksyllä. Pesimättömien joutsenten parvia, jopa 2000 kerralla, oleskelee Hailuodossa, Liminganlahdella ja Siikajoella kevätmuuton jälkeen aina pitkälle kesäkuun lopulle asti, jolloin suurin osa lähtee Kuolan niemimaalle sulkimaan. Muutamia kymmeniä sulkii Hailuodossa. Paluu Kuolasta alkaa sulkasadon päätyttyä elokuun puolivälin jälkeen. Tyypillisesti ensimmäiset parvet ilmestyvät Huikkuun, Hailuodon puoleiseen lauttarantaan 17.-20.8. palatessaan pohjoisesta. Elokuun 20.päivän tienoilla Huikun parvi on tavallisesti 90-100 yksilöä, mutta tänä vuonna vasta 65 oli paikalla 30.8. mennessä.

2012 oli joutsenelle – kuten monelle muullekin vesilinnulle – huono pesimäkesä. Käymästäni seitsemästä Hailuodon pesimäpaikasta vain kahdessa pesintä tuotti poikasia ja muissa pesintä keskeytyi  tai niissä ei pesitty lainaan. Tällä hetkellä (31.8.2012) poikaset ovat isoja, mutta eivät vielä lentokykyisiä.

Juha Markkola

Kirjoittaja havainnoi ja tutkii joutsenia etupäässä Hailuodossa ja muualla Perämerellä.

0