Olet täällä

Sähköverkon turvallisuus

Sähköverkon turvallisuus sekä turvallinen toiminta sähköverkon läheisyydessä ovat yhteinen asiamme ja oleellinen osa toimintaamme. Rakennamme sähköverkkoamme ja pidämme sen kunnossa niin, ettei siitä aiheudu vaaraa asiakkaillemme eikä muulle yhteiskunnalle. Otamme ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassamme. Näillä sivuilla voit tutustua yleisimpiin sähköverkkoon liittyviin turvallisuusasioihin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme asiakaspalvelun kautta.

Sähköverkko tutuksi

Sähköverkko tuo sähkön kotiisi

Voimalaitoksilla tuotettu sähkö siirretään kantaverkkoon, jossa jännite on 110, 220 tai 400 kilovolttia. Sähköasemalla jännite muunnetaan jakeluverkkoon sopivaksi. Keskijänniteverkossa jännite on yleisimmin 20 kilovolttia. Jakelumuuntamossa jännite muunnetaan edelleen 400 volttiin jaettavaksi pienjänniteverkossa koteihin.

Kodit yhdistää pienjänniteverkkoon liittymisjohto, joka tuo virran sähköpääkeskukseen. Se puolestaan jakaa sähkön omaan sähköverkkoon elämän ja mukavuuden tarpeisiin.  

Tälle sivulle olemme koonneet tietoa yleisimmistä sähköverkon rakenteista, jotta voit tunnistaa ne maastossa ja osaat toimia turvallisesti niiden läheisyydessä. Muista, että sähköjohtoihin ei saa koskea missään tilanteessa!

 

Elenia Säävarma - maakaapeloitu verkko

Sähköverkkoa on sekä ilmajohtoina että maakaapeleina. Olemme vuodesta 2009 rakentaneet kaiken uuden ja uudistettavan sähköverkon säävarmoina maakaapeleina. Maan alla sähköverkko on turvassa myrskyiltä, ukkosilta ja lumikuormilta. Säävarma sähköverkko on myös ympäristöystävällinen ja ilmajohtoja turvallisempi. Kun ilmajohtoja ja sähköpylväitä poistuu käytöstä, vapautuu maa-alaa metsä- ja maatalouden käyttöön.

Kun suunnittelet kaivutöitä, selvitä aina ensin maakaapeliverkkojen sijainti oman turvallisuutesi ja sähköverkon turvallisuuden takaamiseksi. Lisätietoa kaivutöistä saat täältä.

 

 



Suurjännitteinen avojohto - 110 - 400 kV

Suurjännitejohtoja ovat 110, 220 ja 400 kilovoltin johdot. Valtakunnallisessa kantaverkossa käytetään 110–400 kilovoltin johtoja. Lisäksi 110 kilovoltin johtoja on käytössä alueellisessa voimansiirrossa. Suurjännitteisillä voimajohdoilla siirretään sähköä pitkiä etäisyyksiä voimalaitoksilta lähemmäksi kulutuskeskuksia. Ne voit tunnistaa eristinketjun pituudesta ja eristinlautasten lukumäärästä. 

Johdon jännite Eristinketjun pituus Eristinlautasten lukumäärä
110 kV noin 1 metri 6 - 8 kpl
220 kV noin 2 metriä 10 - 12 kpl
400 kV noin 4 metriä 18 - 21 kpl


110–400 kilovoltin avojohdoissa käytetään erilaisia pylväsrakenteita. Taajamien ulkopuolella on käytössä harustettuja kaksijalkaisia portinmuotoisia pylväitä. Vapaasti seisovia yksijalkaisia ristikkopylväitä käytetään kaupunkialueilla. 110 kV johdon pystysuora etäisyys on maasta 6 metriä ja tiestä 7 metriä. 220 kV johdon pystysuora etäisyys on maasta 6,5 ja tiestä 7,5 metriä. 400 kV johdon pystysuora etäisyys on maasta 8 ja tiestä 9 metriä.

Kuvassa on 110 kV vapaasti seisova yksijalkainen ristikkopylväs.


Keskijännitteinen ilmajohto - 20 kV

Avojohtoja käytetään jakeluverkoissa paikalliseen voimansiirtoon sähköasemien ja jakelumuuntajien välillä.  Avojohto rakentuu kolmesta metallisesta vaihejohtimesta, jotka on kiinnitetty orressa oleviin eristimiin.  Kuvassa on 20 kV avojohto.

Käytössä on myös PAS-johto, joka on ohuella muovikerroksella päällystetty avojohto. Johtimet ovat lähempänä toisiaan kuin päällystämättömässä avojohdossa. 

Johdon etäisyys maasta on vähintään 5 metriä ja tiestä 6 metriä. Voit nähdä 20 kV ilmajohtoja taajamien ulkopuolella esimerkiksi maanteiden varsilla, useimmiten puupylväissä.



Pienjännitteinen AMKA-johto - 0,4 kV

Pienjännitejohtoja käytetään lähellä asutusta sekä teiden ja lenkkipolkujen valaistusverkoissa. AMKA tarkoittaa riippukierrejohtoa, jossa mustalla muovilla eristetyt vaihejohtimet on kierretty kannatusköytenä toimivan metalliköyden ympärille.  Voit tunnistaa AMKA-johdon sen kierteisestä rakenteesta, joka erottaa sen suorasta puhelinjohdosta. Johdon korkeus maasta on vähintään 4 metriä ja tiestä 5,5 metriä.  


 



Jakelumuuntamot

Pylväsmuuntamo

Jakelumuuntamossa 20 kilovoltin jännite muunnetaan asiakkaille jaettavaksi 0,4 kilovoltin jännitteeksi. Pylväsmuuntamoita näkee yleisesti haja-asutusalueilla ilmajohtoverkossa. Pylväsmuuntamot voivat olla yhden tai kahden pylvään varassa.

Elenia Säävarman maakaapeloinnin yhteydessä puramme pylväsmuuntamot ilmajohtoverkon mukana ja asennamme tilalle puistomuuntamot.

 

 

 

Puistomuuntamo

Purettujen pylväsmuuntamoiden tilalle asennamme puistomuuntamoita, joissa muuntajat ovat suojassa säiden ääri-ilmiöiltä, pieneläimiltä ja linnuilta. Puistomuuntamot ovat myös ympäristölle ystävällisiä, sillä niissä on valuma-altaat öljyvuotojen varalle.

Puistomuuntamoita on käytössä taajamissa ja maakaapeloinnin myötä enenevässä määrin myös haja-asutusalueilla.

 

 


Sähköasema

Sähköasemat ovat sähköverkon keskeisiä osia, joissa voimansiirrossa käytetty jännitetaso muunnetaan pienemmäksi.  Yleensä jännite muunnetaan 110 kilovoltista 20 kilovolttiin. Sähköasemalla on verkon suojaus- ja automaa­tiojärjestelmiä, jotka pitävät huolta sähköverkon turvallisuudesta ja sähkönjakelun häiriöttömyydestä. Älykkään sähköverkon rakentamisen myötä automaation määrä kasvaa myös jakeluverkon muissa osissa.

Sähköasemat ovat aidattuja alueita, joihin ei ole pääsyä ulkopuolisilla turvallisuuden takaamiseksi.

 

 



Jakokaappi

Jakokaapit ovat osa pienjännitteistä sähköverkkoa ja niitä käytetään yleisimmin maakaapeloidussa verkossa.  Ne ovat yleinen näky taajamissa ja asutusalueilla, jossa ne jakavat sähköä loppukäyttäjille. Jakokaapit on asennettu helposti tavoitettaviin paikkoihin, jotta huolto- ja vikatilanteissa niille on esteetön pääsy.

 

 


 

 

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry on tuottanut animaation, jossa kuvataan sähkön syntyä, tuotantoa ja kuinka sähkö tuodaan käyttöön arjen ulottuville. Katso animaatio täällä

 

Turvaetäisyydet

Turvallisuus aina ykkösenä työssä ja liikuttaessa sähköverkon läheisyydessä

Niin sähkö- ja metsäammattilaisten kuin meidän kaikkien kannattaa etukäteen perehtyä turvallisuuteen, kun aikoo työskennellä tai liikkua sähköverkon läheisyydessä. Kaikki työ lähellä sähköverkkoa on aina tehtävä erityistä varovaisuutta noudattaen.

Vaaratilanteeseen ei tarvita edes kosketusta ilmajohtoihin, sillä sähkö voi hypätä johtojen ilmavälin yli. Sähköverkon rakenteessa johtojen ilmavälin leveys riippuu verkon jännitetasosta. Vaaraa voi lisätä sääolosuhteet. Mitä korkeampi jännitetaso ja kosteampi sää, sitä pidemmän matkan sähkö voi hypätä ja aiheuttaa vakava vaaran.

Turvaetäisyydet työskentelylle tai muulle toiminnalle lähellä sähköverkkoa

Noudata alla esitettyjä turvaetäisyyksiä tehdessäsi työtä tai liikkuessasi ilmajohtojen läheisyydessä. Nämä ovat ehdottomia vähimmäisetäisyyksiä. Mikään koneen, kuorman tai taakan osa ei saa mennä tätä lähemmäs johtoja. Etäisyyden arviointi voi olla vaikeaa, joten pysy johdoista reilusti kauempana kuin silmämääräisesti arvioitu etäisyys edellyttäisi.

                       Vähimmäisturvaetäisyydet työskentelylle eri jännitetasoille

 

Avojohto         

Riippujohto
Johdon
jännite

Varoetäisyys
johdon alla 

Varoetäisyys
johdon sivulla

Varoetäisyys
johdosta

0,4 kV 2 metriä 2 metriä 0,5 metriä
20 kV 2 metriä 3 metriä 1,5 metriä 
110 kV 3 metriä 5 metriä  
220 kV 4 metriä 5 metriä  
400 kV 5 metriä 5 metriä  


Ilmajohdot   kulkevat pylväiden varassa.  Työssä sähköverkon läheisyydessä on myös varottava pylväitä. Voimajohtojen pylväiden suoja-alue ulottuu kolmen metrin etäisyydelle kaikista pylväs- ja harusrakenteista. Suoja-alue tarkoittaa, ettei tällä alueella saa kaivaa, läjittää tai liikkua työkoneella.

Jos työskentelet maakaapeloidun verkon läheisyydessä, selvitä maanalaisten kaapeleiden ja putkien sijainti ennen töiden aloittamista. Lisää turvallisesta kaivutyöstä täältä

Kaivutyöt

Selvitä maanalaisten kaapeleiden ja johtojen sijainti ennen kaivun aloittamista

Kaivutyöt ovat yksi yleisimpiä sähkökatkon aiheuttajia etenkin kesäaikaan. Kun suunnittelet kaivutöitä, älä ota turhia riskejä. Selvitä aina ennakkoon sähkökaapeleiden sijainnit, jotta et kaivutöissä vaurioita niitä. Sähkökaapelin vaurioittaminen voi aiheuttaa sähkökatkon jopa tuhansille talouksille. Kustannukset maksaa vahingon aiheuttaja. 

Kaapeleiden sijaintitieto ja kaapelinäyttö

Voit tilata selvityksen kaapeleiden sijaintitiedoista sähköisessä palvelussa.  Saat veloituksetta karttapaketin, johon on merkitty kaivualueella mahdollisesti olevat Elenian sähkökaapelit ja lämpöputket. 

Jos kaivupaikkasi lähellä on Elenian sähkökaapeleita tai putkia, on paikalle tilattava kaapelinäyttö. Asentaja tulee paikan päälle kohteeseesi, etsii kaapelitutkan avulla kaapelit ja merkitsee niiden sijainnit maastoon.  Lisätietoja palvelusta saat täältä.

Kaivutöitä ei saa tehdä yhtä metriä lähempänä jännitteistä kaapelia. Jos on tarve kaivaa lähempää, pitää kaapeli tehdä jännitteettömäksi. Ole tällöin yhteydessä asiakaspalveluumme puh. 020 690 025. Jännitteettömään kaapeliin turvaetäisyys on 0,5 metriä koneellisessa kaivussa.

Vahingon sattuessa

Jos vahinko varotoimenpiteistä huolimatta sattuu, vaurioitunutta kaapelia ei saa mennä itse tutkimaan. Toimi näin:

  • Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta hyppien siten, että vain yksi jalka on kerrallaan maassa askeljännitteen vaaran välttämiseksi. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite tai siihen voi tulla jännite uudelleen.
  • Siirrä kaivinkoneen kauha pois kaivannosta.
  • Varmista, etteivät sivulliset pääse lähelle kaivantoa.
  • Ilmoita vahingosta viipymättä Elenian Vikapalveluun, puh.  020 690 911, vaikka kaapeli ei olisi näkyvästi vaurioitunut.

Tutustu tarkemmin Elenian kaivuohjeeseen (pdf)

Puunkaato

Ammattilaisapua turvalliseen puunkaatoon sähköjohtojen läheisyydessä

Kun suunnittelet puiden kaatoa sähköjohtojemme läheisyydessä, ota yhteyttä. Ammattilaisemme valvoo ja neuvoo puunkaatoa paikan päällä. Näin varmistetaan, ettei puu kaadu johdolle ja aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Varsinainen kaatosahaus ei sisälly palveluumme. 
Lue lisää palvelustamme

Ohjeita vaaratilanteisiin

Sähköjohtoon osuva puu aiheuttaa vaaran sen läheisyydessä liikkuville. Alla on ohjeita turvalliseen toimintaan.

Jos havaitset puun kaatuneen sähköjohdolle

  • Älä mene lähelle vikapaikkaa
  • Älä yritä poistaa puuta johdolta
  • Soita Elenian Vikapalveluun, puh. 020 690 911 

Jos puu kaatuu johdolle työskennellessäsi

  • Keskeytä työskentely välittömästi
  • Älä yritä poistaa johdossa kiinni olevaa puuta
  • Älä koske puuhun tai johtimeen
  • Poistu välittömästi puun luota hyppien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa, jotta puu ei pääse johtamaan sähköä ympärilleen ja aiheuta ns. askeljännitettä
  • Soita Elenian Vikapalveluun, puh. 020 690 911
  • Henkilövahingon sattuessa soita hätänumeroon 112

Vioittunut sähköverkko

Vian aiheuttajana sähkökatko, laitevika tai kodin oman sähköverkon häiriö

Myrsky, ukkonen, lumikuormat tai pieneläimet voivat aiheuttaa sähkökatkon. Sähköverkkoteknologian ja ympärivuorokautisen valvonnan ansiosta laajat häiriöt ovat tiedossamme nopeasti ja tieto näistä on saatavilla sähkökatkokartaltamme.

Yksittäiset viat saamme tietoomme asiakkaan ottaessa yhteyttä sähkökatkon vuoksi. Aloitamme vianselvityksen sekä sähköjen palauttamisen välittömästi ja tavoitteenamme on palauttaa sähköt mahdollisimman nopeasti. 

Toisinaan sähkökatko voi johtua kodin tai asuinkiinteistön verkon viasta. Tällöin esimerkiksi sulakkeiden vaihto voi auttaa. Jos et ole varma onko vika omassa verkossasi, ota yhteyttä Elenian vikapalveluun, puh. 020 690 911. 

Tunnista nollavika

Vaurioituneeseen sähköverkkoon saattaa tulla nollavika, joka syntyy kun sähköjohtojen nollajohdin katkeaa. Tällöin jännitteet voivat pahimmillaan nousta 230 voltista 400 volttiin. Tämä voi aiheuttaa sähkölaitteiden rikkoutumisia ja sähköiskun vaaraa.

Tunnistat nollavian näistä merkeistä

  • Kiinteistön sähköverkko käyttäytyy oudosti, esimerkiksi osa valoista palaa normaalia kirkkaammin tai himmeämmin erityisesti muiden sähkölaitteiden käynnistyessä tai sammuessa.
  • Sähkölaitteet toimivat epämääräisesti tai lamppuja rikkoutuu.
  • Saat sähköiskun metallikuorisesta laitteesta.
  • Sähkökeskuksesta kuuluu ”särinää” ja pauketta sekä saattaa haista palaneen käryä.

Jos epäilet nollavikaa, toimi heti näin

  • Katkaise sähköt pääkytkimestä.
  • Pyri välttämään keskuksen metallisiin osiin koskemista, sillä ne voivat olla jännitteisiä.
  • Ota välittömästi yhteyttä Elenian vikapalveluun, puhelinnumero 020 690 911.

Ilmoita meille sähköverkon vikapaikasta

Maastossa liikkuessasi saatat nähdä puun sähkölinjalla tai matalalla roikkuvan ilmajohdon, joka voi aiheuttaa vaaraa ympäristölle. Toimi alla olevien ohjeiden mukaisesti:

• Älä mene lähelle vikapaikkaa. Jos sähköverkon ilmajohdot ovat pudonneet maahan esimerkiksi kaatuneen puun vuoksi, pysy johdoista vähintään 20 metrin päässä.
• Oleta aina varmuuden vuoksi, että ilmajohdossa tai esiin kaivetussa maakaapelissa on jännite.
• Varoita ja estä pääsy vikapaikalle muilta sivullisilta.
• Ilmoita vikapaikasta Elenian vikapalveluun puh. 020 690 911

Lisätietoa

Palvelumme sähkökatkon aikana 
Vinkkejä sähkökatkoon varautumiseen
Puolustusministeriön tuottama esite Pahasti poikki

Kodin sähköturvallisuus

Turvallinen koti sähkölaitteistojen oikeanlaisella käytöllä ja huollolla

Kodin sähköverkko on yhteydessä sähköverkkoyhtiön verkkoon, joka tuo sähkön liittymisjohtoa pitkin rakennuksen sähköpääkeskukseen. Pääkeskuksessa ovat pääkytkin,  sulakkeet ja suojalaitteet, kuten vikavirtasuojakytkin sekä sähkömittari. Sähköpääkeskuksen pääkytkimestä tai ryhmäkeskuksen kytkimestä voi kytkeä koko asunnon sähköt pois sähkö- tai huoltotyötä tai sulakkeen vaihtoa varten.

Noudata käyttö- ja huolto-ohjeita
Sähkön käyttö on turvallista, kun asennat ja käytät sähkölaitteita oikein. Suurin osa onnettomuuksista johtuu viallisista tai virheellisesti korjatuista laitteista, huolimattomuudesta tai lasten leikeistä. Turvalliseen käyttöön kuuluu myös kodin laitteiden säännöllinen puhdistus, esimerkiksi jääkaapin taustan imurointi kerran vuodessa ja liesituulettimen rasvasuodattimen pesu.

Huollata vialliset sähkölaitteet ammattilaisella, sillä itse tehdyt viritykset eivät välttämättä ole turvallisia. Teetä sähkötyöt sähköalan ammattilaisilla. Pieniä sähkötöitä saa tehdä myös tavallinen sähkönkäyttäjä, jos osaa tehdä ne oikein ja turvallisesti, esimerkiksi valaisimen asennuksen sokeripalalla. Osaavia sähköalan ammattilaisia voit etsiä eri puolilta Suomea Löydä Sähkömies -palvelusta.

Hanki turvallisia sähkölaitteita
Osta vain CE-merkittyjä sähkölaitteita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi Suomen sähköverkossa (230 V / 50 HZ). Uusissa kahvinkeittimissä on automaattinen virrankatkaisu, kuten myös monissa liesissä. Liitä sähkölaitteeseen pistorasia, jossa on ajastin. Hanki toimiva palohälytin jokaiseen huoneeseen poislukien keittiö ja pesutilat.  Tarkista kuukausittain, että hälyttimen pattereissa on virtaa ja se toimii.

Suojaa sähkölaitteet lapsilta ja lemmikeiltä
Irrota sähkölaitteiden pistotulpat pistorasioista, kun laitetta ei käytetä. Käytä suojuksia pistorasioissa ja jatkojohdoissa. Huolehdi, että liedessä on liesilukko ja -suoja. Säilytä sähkölaitteet lasten ulottumattomissa ja huomioi myös lemmikkieläimet, jotka voivat purra sähköjohdon rikki. Opeta lapselle kodin sähkölaitteiden käyttöä heti pienestä pitäen.

Vinkkejä turvalliseen arkeen

  • Käytä ulkona ja kosteissa tiloissa vain laitteita, jotka ovat kosteussuojattuja.
  • Huollata rikkinäiset sähkölaitteet valtuutetulla huoltoliikkeellä.
  • Älä jätä kodinkoneita päälle ilman valvontaa, sammuta liesi heti ruuanlaiton loputtua.
  • Pyyhi sähkölaitteesi säännöllisesti pölystä ja huolehdi laitteiden riittävästä ilmankierrosta.
  • Selvitä vikatilanteita varten missä kotisi pääkytkin sijaitsee sekä sulakkeiden ja vikavirtasuojien sijainnit.
  • Älä kuivata pyykkiä kiukaan tai sähköpattereiden päällä.
  • Pidä sammutuspeitto helposti tavoitettavissa.

Lisätietoa kodin sähköturvallisuuteen löydät Kodin sähköturvallisuus –oppaasta.