Olet täällä

Suomen paras monitoimiurheilutalo – Elenia Areena

Siinä yksikertaisesti kova tavoite arkkitehti Petri Ilmariselle, kun hän lähti suunnittelemaan Hämeenlinnaan pian valmistuvaa Elenia Areenaa sekä Hämeenlinnan Urheilupuistoa kokonaisuudeksi Hämeenlinnan Pullerille. Suunnittelun lähtökohta oli vaativa. Todellakin huomioon oli otettava koko urheilupuiston jatkokehitysmahdollisuudet: siellä jo olevat käyttötarkoitukset, käyttäjät, rakenteet ja lisäksi niiden urheilulajien tarpeet, joita tulevaisuus tuo alueelle tullessaan. 

Alue on erittäin vilkas: jalkapalloa pelataan sekä sisällä että ulkona niin perusnurmikentillä kuin myös lämmitetyllä ulkokentällä. Pian porukkaan liittyy sankka joukko sisäliikuntalajien harrastajia. Uuden monitoimiurheilutalon halutaan palvelevan eri lajien kirjoa mahdollisimman monipuolisesti, mikä asetti suunnittelulle suuria haasteita.

- Työ käynnistyi kartoittamalla urheilupuiston nykyiset ja tulevat toiminnat sekä olemassa olevia hyviä sisäpallolajien urheiluhalleja, joista parhaat esimerkit Suomessa löytyivät Vantaalta ja Salosta. Niiden ideat ja käyttötarkoitukset ja -kokemukset tutkittiin ja sovellettiin Hämeenlinnan tarpeisiin Elenia Areenaa varten, Petri Ilmarinen kertoo.

Elenia Areenan muotokielessä kaariteemaa

Rakennuksen sijainti alueella tutkittiin huolella, ja kaikki mahdolliset variaatiot käytiin läpi. Vaatimuksena oli toisaalta rakentaa alueelle sopiva uudisrakennus ja samalla varmistaa satojen innokkaiden liikunnan harrastajien sujuva liikenne ja palvelut alueella. Elenia Areenassa sijaitsee jatkossa myös puku- ja kahvilatiloja, joita hyödyntävät muutkin alueen ulkokenttien käyttäjät.

- Itse rakennus on urheilutalo ja siltä sen tulee myös näyttää, Petri painottaa. Hämeenlinnassa tämä korvaa kaarirakenteestaan tunnetun Hämeenkaaren ja koska naapurissa oleva jalkapallohalli ja Hämeenlinnan kiekkoareenakin ovat kaarikattoisia, haluttiin tähän uuteenkin rakennukseen kaariteemaa.

Muunneltava rakennus vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin

Kustannukset olivat luonnollisesti keskeisessä asemassa suunnitelmia tehtäessä. Kaiken piti olla tarkoituksenmukaista ja käyttöön sopivaa, mutta mihinkään turhamaisuuteen ei ollut budjetissa varaa. Lämmitysratkaisu on tällaisessa suuressa rakennuksessa luonnollisesti erittäin tärkeä käyttökuluihin vaikuttava tekijä.

- Vaihtoehtoina tutkittiin perusteellisesti muun muassa maalämpö ja kaukolämpö. Valinta kohdistui lopulta kaukolämpöön, koska se oli hankkeen rakennusaikaisena investointina merkittävästi edullisempi sekä arvioitujen pitkäaikaisten käyttökulujen kannalta hyvin linjassa muihin energiaratkaisuihin ja kaikin puolin rakennukseen sopiva, Petri perustelee.

Suomen parhaassa sisäpelipaikassa voi harrastaa lähes mitä sisäpallopeliä tahansa.  Pallopelien lisäksi tilat on suunniteltu myös voimistelua ajatellen. Materiaalit ja esimerkiksi kilpapelilattiamattojen vaihdettavuus, valaistus ja tilojen muunneltavuus on tehty niin helpoksi ja monipuoliseksi kuin mahdollista, Petri painottaa. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä paitsi tämän hetkisten tarpeiden myös tulevaisuuden kannalta, sillä tällainen rakennus tehdään kestämään sukupolvelta toiselle. Sinä aikana lajit ja tarpeetkin ehtivät muuttumaan ja rakennuksen pitäisi pystyä mukautumaan uusien tarpeiden myötä.

Nyt Petri Ilmarinen katsoo sisätyövaiheessa olevaa rakennusta tyytyväisenä. Ne periaatteet, joita suunnittelutyöryhmällä ja hänellä suunnitelmia tehdessään oli mielessä, näyttävät toteutuvan.

Arkkitehti SAFA Petri Ilmarinen on pitkän linjan sekä Suomesta Otaniemestä että Los Angelesista SCI-Arc:sta 90-luvulla arkkitehtitutkinnot tehnyt suunnittelija, jonka 24 vuotta toimineiden arkkitehtitoimistojen käden jälki näkyy sekä Suomessa että ulkomailla. Helsingissä Lauttasaaressa HSK:n purjehdusklubin vieressä sijaitsevassa pääkonttorissa puhutaan tälläkin hetkellä työkielenä enemmän englantia kuin suomenkieltä, Petri naurahtaa.

1