Energiateollisuuden kysely: Sähköverkkoinvestoinneilla kansalaisten tuki

Energiakriisi on nostanut sähköverkkojen merkitystä: Suomesta tulossa houkutteleva investointikohde, ja sähkökatkojen todennäköisyys on pienempi kiitos kattavan ja yhtenäisen sähköverkon

Energiateollisuus ry:n teettämässä energia-asennetutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemyksiä sähköverkoista. Osa tutkimuksesta julkaistiin syksyllä, mutta tieto asenteista verkkopalvelua kohtaan julkaistaan nyt ensimmäisen kerran.

Kysyttäessä kohtuullisen sähkökatkon pituutta merkittävä enemmistö vastaajista piti jo yli kahden tunnin katkoa kohtuuttomana, ja noin kolmannes rajaisi kohtuullisen katkon mitan alle tuntiin. Sähköpulan uhatessa kaavaillut kiertävät kahden tunnin sähkökatkot tuntuvat siis katkottomaan sähkönjakeluun tottuneista ihmisistä liian pitkiltä.

Vuoden 2011 Hannu ja Tapani -myrskyt katkoivat sähköt sadoilta tuhansilta suomalaisilta jopa useiksi päiviksi. Eduskunnan säätämien lakien velvoittamana katkoja on saatu sekä lyhennettyä, että vähennettyä maakaapeloimalla johtoja, siirtämällä johtoja teiden varsille ja panostamalla johtokatujen vierimetsän hoitoon sekä viankorjaukseen ja verkostoautomaatioon. Verkkopalveluista vastaavat yhtiöt ovat investoineet sähköverkkoihin jopa miljardin vuodessa.

  • Kiertävät sähkökatkot ovat herättäneet huolta varsinkin kaupungeissa, koska niissä sähkön jakelun keskeytyminen on todella alkanut olla kaukaista historiaa tehtyjen investointien ja muiden verkon kehittämistoimenpiteiden vuoksi, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto. – Kansalaisten huoli sähkön toimitusvarmuudesta kannustaa investoimaan verkkojen kehittämiseen jatkossakin, samalla kun toivomme, ettei sähköpulasta aiheituvia katkoja tarvitse toteuttaa kuluvan talven aikana.

Investoinnit saivat tukea myös tutkimukseen vastanneilta. Kysyttäessä sähköverkkojen toimitusvarmuudesta jopa 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että toimitusvarmuuteen kannattaa investoida, vaikka se nostaisi sähköverkkopalvelun kustannuksia. Väitteen ”sähköverkkoihin on pakko investoida ja niitä täytyy kehittää nykyistä paremmiksi, jotta yhteiskunnan sähköistäminen ylipäätään olisi mahdollista” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli kolme neljännestä vastaajista.

Suomalaisten sähköverkkojen vahvuuksia ovat vähäisten ja lyhyiden katkojen lisäksi se, että maan sisäisiä pullonkauloja ei ole. Muut Pohjoismaat ovat joutuneet jakautumaan useisiin hinta-alueisiin sen takia, että siirtoyhteydet eivät ole riittäviä maiden sisällä. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa ja vain vähän ihmisiä. Kun sähköä ei saada toimitettua etelään, saattaa Malmössä hyvinkin olla kymmenkertainen sähkönhinta Kiirunaan verrattuna.

Sujuvat siirtoyhteydet ja jatkuvat investoinnit niihin tukevat vedyn ja sille perustuvan hiilineutraalin teollisuuden kuten esimerkiksi teräksen ja lannoitteiden tuotantoa. Investoinnit sähkönsiirtoverkkoon ovat myös edellytys tuulivoiman kasvulle. Paikallisesti lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen sekä aurinkopaneelien aiheuttama lisäkuorma kasvattaa investointitarvetta jakeluverkoissa.

  • Verkkoihin ei todellakaan olla investoitu huvin vuoksi, Lehto toteaa. Toimitusvarmuuden jatkuvan parantumisen lisäksi olemme onnistuneet luomaan sähköjärjestelmän, joka mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymisen, niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa, ja tekee Suomesta jatkuvasti houkuttelevamman investointikohteen. On tärkeää, että tehdyllä työllä on kansalaisten tuki, Lehto jatkaa.

Tiedot kansalaisten näkemyksistä perustuvat Energiateollisuus ry:n Iro Researchilla teettämään Energia-asenne tutkimukseen, jonka ensimmäinen osa julkaistiin joulukuussa 2022. Verkkopalveluasenteita ei ole julkaistu aiemmin.

Lue alkuperäinen tiedote Energiateollisuuden sivuilla.

Tutustu tutkimukseen täällä