Hannes-myrsky osoitti vakavan riskin – Suomen sähköverkko on liian haavoittuva
Hannes-myrsky aiheutti Suomessa pahimman sähkönjakelun suurhäiriön sitten vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyjen. Yksistään Elenian ilmajohdoille se kaatoi arviolta 20 000 puuta ja jätti sähköttä pahimmillaan 76 000 asiakasta sadassa kunnassa.
Elenia palautti sähköt yli 60 000 asiakkaalleen vuorokaudessa. Kaikkiaan Elenian verkkoon tuli yli 2 800 viankorjaustehtävää. Pisimmillään asiakkaat kokivat yli viikon sähkökatkon talviolosuhteissa. Myrsky vaurioitti sähköverkkoa monin paikoin niin pahasti, että verkkoa on jouduttu rakentamaan kokonaan uudelleen.
Hannes-myrskyn jälkeen kymmenillä verkkoyhtiöillä Länsi-Suomessa oli lähes 190 000 asiakasta sähköttä.
”Tällä kertaa Itä-Suomi onneksi säästyi myrskytuhoilta. Suomen laajuisessa myrskyssä sähköttömien asiakkaiden määrä nousisi selvästi nyt koettua suuremmaksi”, toteaa Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäki.
Elenian myrskykustannukset nousevat arviolta 12–13 miljoonaan euroon, josta yli puolet on asiakkaille maksettavia korvauksia. Elenia on investoinut sähkönjakelun toimitusvarmuuteen yli 1,6 miljardia euroa vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen.
”Olemme rakentaneet yli 35 000 kilometriä säävarmaa maakaapeliverkkoa ja nostaneet maakaapelointiasteen 23 prosentista yli 66 prosenttiin. Ilman investointejamme tilanne olisi ollut asiakkaillemme ja yhteiskunnalle katastrofi. Investoinnit ovat paitsi parantaneet toimitusvarmuutta myös lisänneet verkon kapasiteettia ja älykkyyttä yhteiskunnan sähköistyessä”, Myllymäki kuvaa kehitystä.
Sähköverkon säävarmuus kansallinen turvallisuuskysymys
Sään ääri-ilmiöt ja geopoliittiset uhat muodostavat merkittävän riskin sähkönjakelun toimitusvarmuudelle ja kansalliselle huoltovarmuudelle. Sähkönjakelun varmuuteen ja kapasiteettiin on investoitava yhä enemmän, koska sähköistyvä yhteiskunta ei toimi kriisitilanteissa ilman luotettavaa sähkönjakelua.
”Verkkoyhtiöiden edellytykset investointeihin on turvattava sähkömarkkinalaissa ja sähkönjakelun valvontamenetelmissä. Nykyiset menetelmät ovat hidastaneet investointejamme merkittävästi. Vuonna 2021 rakensimme säävarmaa verkkoa lähes 3 800 kilometriä, mutta vuonna 2024 enää alle 1 300 kilometriä”, Myllymäki vertailee.
”Pahoittelemme asiakkaillemme sähkökatkoista aiheutunutta huolta, hätää ja vahinkoa. Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä tässä vaikeassa tilanteessa”, Myllymäki kiittää.
”Iso kiitos myös ammattilaisille työstä pitkissä vuoroissa. Asentajat ja metsurit maastossa ovat suurhäiriöiden sankareita tuulessa ja pakkasessa lumen keskellä. Haluan myös kiittää pelastuslaitoksia, hyvinvointialueita, kuntia ja teleoperaattoreita hyvästä yhteistyöstä”, Myllymäki sanoo.
FAKTA Suomen jakeluverkon säävarmuus ei ole riittävä
- Elenian jakeluverkon pituus 77 000 km, maakaapeloitu 66 %.
- Suomen jakeluverkkojen pituus 426 000 km, maakaapeloitu 55 %.
- Isoja alueellisia eroja 77 jakeluverkkoyhtiön välillä.
- Maakaapelointi on tehokkain tapa toteuttaa sähkömarkkinalaissa vuodelle 2036 asetetut sähkönjakelun toimitusvarmuuden laatuvaatimukset, joiden mukaan sähkökatko ei asemakaava-alueella saa ylittää 6 tuntia eikä asemakaava-alueen ulkopuolella 36 tuntia myrskyistä tai lumikuormista johtuen.
FAKTA Elenian kriisiorganisaatio hätätyössä 24/7
- Elenian oman henkilöstön lisäksi noin 300 urakoitsijakumppaneiden asentajaa ja metsuria sekä koneurakoitsijoita.
- Vikojen paikannuksessa ja korjauksissa helikoptereita, drooneja, kaivinkoneita, metsäkoneita, nostokorikalustoa ja hydroaluksia.
- Uuden sukupolven älymittareista iso apu vikojen paikannuksessa ja turvallisuutta uhkaavien nollavikojen tehokkaassa hoidossa.
- Jatkuva ja tiivis yhteistyö pelastuslaitosten, hyvinvointialueiden, kuntien ja teleoperaattoreiden kanssa.
- Asiakaspuheluita 14 000 ja asiakkaiden vikailmoituksia 3 800.
- Elenian huolenpitosoittoja asiakkaille 2 000 puhelua ja tekstiviestejä yli 400 000.
Videolla Hannes-myrskyn viankorjausta Mänttä-Vilppulan Iso-Riihisaaressa.