Toimitusvarmuuden haasteisiin tarvitaan kohdennettuja ratkaisuja, ei koko maan tavoitteiden muuttamista
Suomen sähköverkkoyhtiöt ovat investoineet lähes 15 vuoden ajan vahvasti sähköverkkonsa säävarmuuteen. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis: maan sähköverkoista vain runsas puolet on tällä hetkellä säävarmoja. Vuoden 2025 lopun Hannes-myrsky muistutti konkreettisesti siitä, että sähköverkot ovat yhä alttiita sään aiheuttamille häiriöille.
– Säävarmuuteen investoiminen, erityisesti maakaapelointi, vahvistaa verkkojen häiriönsietokykyä paitsi myrskyissä myös muunlaisissa sähköverkkoon kohdistuvissa häiriö- ja uhkatilanteissa, jotka ovat nykyisessä turvallisuustilanteessa mahdollisia. Samalla maakaapelointi on pitkäikäinen ja vähäistä kunnossapitoa vaativa verkkoratkaisu, strategia- ja yhteiskuntasuhdejohtajamme Toivo Hurme kertoo.
Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkkoyhtiöiden on saavutettava säävarmuus- eli toimitusvarmuustavoitteet vuoteen 2036 mennessä. Julkisessa keskustelussa on esitetty toimitusvarmuustavoitteiden lykkäämistä erityisesti harvaan asutuilla alueilla kustannusten hillitsemiseksi.
– Koko maan toimitusvarmuustavoitteita ei ole syytä muuttaa yksittäisten verkkoyhtiöiden haasteiden takia. Alueiden erilaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon kohdennetuilla ratkaisuilla ja samalla jatkaa sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamista koko Suomessa, Toivo sanoo.
Investointeja tarvitaan edelleen säävarman sähköverkon rakentamiseen sekä kapasiteetin vahvistamiseen, jotta Suomen sähköverkot vastaavat yhteiskunnan sähköistymisen tarpeisiin ja mahdollistavat uudet investoinnit ja talouskasvun. Kun verkkoon saadaan lisää kulutusta ja tuotantoa, verkko tulee tehokkaampaan käyttöön, mikä osaltaan tasapainottaa investointien kustannusvaikutuksia. Verkkopalvelun hinnoittelu on säänneltyä, ja Energiavirasto valvoo sen kohtuullisuutta.
