Vastuul­linen maankäyttö

Kieloja

Vastuullinen maankäyttö suojelee luontoa

Suunnitellessamme sähköverkon rakentamista tai vanhan verkon purkamista otamme tarkkaan huomioon luonnon suojelun. Näin edesautamme osaltamme monimuotoisen ja rikkaan ympäristön pysymistä elinvoimaisena vaarantamatta uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Suunnittelun apuna käytämme paikkatietojärjestelmää, joka osoittaa arvokkaat luontoalueet, kuten perinnebiotooppikohteet, luonnonsuojelualueet, muinaismuistokohteet ja museoalueet. Näiden tietojen avulla suunnittelemme sähköverkkojen reitit luontoa, ympäristöä ja kulttuuriympäristöä vaalien. Ympäristötekijät kulkevat mukana koko sähköverkon rakennushankkeen ajan.

Elämää johtokadulla

Sähköverkon johtokadut tarjoavat elinympäristöjä avoimilla ja auringonpaisteisilla paikoilla viihtyville lajeille. Erityisesti perinnebiotooppeja, kuten niityt ja kedot, tavataan johtokaduilla, joiden säännöllinen raivaus muistuttaa entisajan maatalouden niittoa pitäen elinympäristön suotuisana. Johtokatujen raivausta tehdään 4–8 vuoden välein sähköverkon jännitetasosta riippuen.

Jotkin uhanalaiset lajit, kuten tesmaperhonen ja kangaskiuru, ovat löytäneet turvapaikan ilmajohtoverkon alapuolisilta maa-alueilta. Osa johtokaduistamme kuuluu Natura 2000-verkostoon, jotka edustavat arvokkaita EU:nkin suojelemia luontotyyppejä. Huomioimme Natura 2000 -alueet jo sähköverkon maakaapeloinnin suunnittelun ensivaiheissa. Vältämme luonnonsuojelualueita ja suunnittelemme maakaapelireittejä mahdollisuuksen mukaan niiden ulkopuolelle. 

Joutsenet lentävät

Joutsenten suojelua yhteistyönä BirdLifen kanssa

Teemme yhteistyötä paikallisten asukkaiden, lintuharrastajien ja BirdLife Suomen kanssa kansallislintumme laulujoutsenen suojelemiseksi. Kaupunkien ja taajamien ulkopuolella sähköverkkoa on ilmajohtona, joka voi olla vaaraksi etenkin joutsenten lentoon nousu- ja laskupaikoilla. Estämme törmäyksiä asentamalla välkehtiviä varoittimia sähkölinjoihin. Linnut huomaavat ne ja väistävät sähkölinjan. Asennamme vuosittain satoja varoittimia, ja yhteistyö on nostanut määrän verkossamme yli kolmeen tuhanteen.

Lampaat heinikossa sähköjohtojen alla

Lampaat huolehtivat aluskasvillisuudesta

Lampaat laiduntavat kesäisin Nokian Luodon saaressa ja pitävät huolta johtoalueiden aluskasvillisuudesta. Vuosien mittaan lampaat ovat avartaneet maisemaa saaressa ja niittyjen lajisto on monipuolistunut. Lampaiden kesätyö on Elenian, Fingridin, Nokian kaupungin ja Tampereen seurakuntien yhteinen hanke, joka edistää luonnonlaitumien monimuotoisuutta. Nokian Luodon saari on mukana ProAgrian Lumolaidun-hankkeessa, joka avaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä maatalousympäristössä.

Maakaapelointi vapauttaa maata muihin tarpeisiin

Uudistamme ikääntynyttä sähköverkkoa jatkuvasti säävarmaksi tulevaisuuden tarpeisiin. Käytöstä poistuvien ilmajohtojen alta vapautuu reilut 700 hehtaaria maata vuosittain, mikä vastaa lähes 900 jalkapallokenttää. Suosimme yhteisrakentamista tehostaaksemme maanrakennustöitä. Samaan kaivantoon voidaan sähköverkon maakaapeloinnin yhteydessä viedä myös katuvalojen kaapeleita tai valokuitua.  

Sähköverkon kunnossapito ja uudistaminen suojelee pohjavesiä

Suojelemme pohjavesiä seuraamalla muuntamoiden kuntoa sekä poistamalla maakaapeloinnin yhteydessä verkosta ikääntyneitä pylväsmuuntamoita. Ehkäistäksemme mahdollisia öljyvahinkoja tarkastamme vuosittain noin 1500 pohjavesialueella sijaitsevaa muuntamoa. Sähköverkon uudistamisen edetessä käytöstä jää jatkuvasti pois ikääntyneitä pylväsmuuntamoita. Maakaapeloinnin yhteydessä vanhat pylväsrakenteiset muuntajat korvataan uusilla puistomuuntamoilla, joissa on valuma-altaat öljyvahinkojen estämiseksi.

Vaihda e-laskuun - me istutamme puun

Kannustamme asiakkaitamme sähköisten laskujen käyttöönottoon istuttamalla puuntaimen jokaisesta uudesta e-laskusopimuksesta. Taimia on kertynyt jo kymmeniä tuhansia. Yhteistyökumppaninamme toimivat Suomen 4H-liitto ja Taimiteko-hanke. Puut istutetaan aiemmille johtokatualueille, joilta on ilmajohto purettu pois.

E-laskusopimuksen lisäksi suosittelemme asiakkaillemme sähköisen allekirjoituksen käyttämistä. Esimerkiksi maanomistajat allekirjoittavat vuosittain noin 20 000 maankäyttölupaa. Mitä enemmän sopimuksia tehdään sähköisesti, sitä vähemmän kuormittuu ympäristö, kun paperia ja postituksia käytetään vähemmän.

Istutamme puuntaimen jokaisesta uudesta e-laskusopimuksesta ja sähköisestä allekirjoituksesta.